Samuli "Sako" Koivulahti

🏠 Kuka saakelin Sako?

"Olen Sako, eli Samuli Koivulahti. Tällä sivulla vastaan henkilökohtaisesti ja mahdollisimman kattavasti otsikon kysymyksiin."

Samuli 'Sako' Koivulahti äänitysstudiollaan Turussa.

Tässä on täyslaidallinen siitä kuka olen, miten ja miksi minusta tuli yrittäjä ja millaiset arvot liiketoimintaani ohjaavat. Loppupuolella valotan myös hieman strategisia suuntaviivoja ja ajatuksia tulevaisuudesta. Näitä on kyselty, joten miksi olla muuta kuin perusteellinen?

Tämä on yhdistetty biografia, historiikki, strateginen dokumentti ja manifesti minun ja yritykseni tulevaisuuden visiosta.

Sukutaustasta sen verran, että juuret ulottuvat äidin puolelta Multialle ja Paltamoon, isän puolelta Euraan sekä rajantakaiseen Karjalaan ja siellä sijaitsevan Kuolemajärven rannalle asti. Yhden tarinan mukaan Kuolemajärven nimi olisi tullut siitä, että järvi vaati uhrikseen joka vuosi ainakin yhden hengen.

Työelämää edeltävä aika (1983–2002)

Sako pikkupoikana.

Syntymässäni sain nimen Samuli Koivulahti. Synnyin Turussa 80-luvun alkupuolella ja enimmät muistikuvani lapsuudesta sijoittuvat Pansio-Perno-Paakarla -akselille, jonne muutimme kun olin 6-vuotias.

Olin iltatähti ja kahdella reilusti vanhemmalla veljelläni oli eri isä kuin minulla. Äiti oli syntyessäni yksinhuoltaja ja pysyi sellaisena siihen saakka, kunnes muutin pois kotoa.

Isääni tutustuin vasta aikuisena ja sittemmin sukuselvitystä tehdessäni opin, että hän oli itsekin isätön lapsi. Hänen oma isänsä hukkui melko nuorena ja isäni isoisän, Vihtori Johannes Nordlundin isän henkilöllisyys on edelleen tuntematon. Itselleni onkin myöhemmin ollut tärkeää toimia juuri päinvastoin ja olen halunnut olla kiinteä osa jokaisen lapseni elämää.

Pansion ja Pernon aluetta pidettiin tuolloin 80- ja 90-luvuilla melko levottomana ja puliukot olivat tavallinen näky. Meidän lasten keskinäisissä nahinoissa väkivallan pelko oli jatkuvasti läsnä. Koulumatkat ja välitunnit olivat välillä kaoottisia, ja kasvoissani on yhä arpia muistona lapsuuden nujakoista. Pansiossa selviytymistaidot ja kova kuori kehittyivät kuin itsestään.

Perheessäni vallitsi vahva epäluottamus auktoriteetteja kohtaan. Kasvoin ympäristössä, jossa politiikan ja poliitikkojen huijaavan kansaa katsottiin olevan sääntö eikä poikkeus.

Sittemmin tuo itsenäinen ja kyseenalaistava henki on muuttanut muotoaan. Nykyisin se ilmenee kykynä kyseenalaistaa vakiintuneita toimintamalleja ja teorioita sekä etsiä alati uusia tapoja tehdä ja toteuttaa asioita.

Turun Pansiosta Raumalle

Sako 14-vuotiaana judokana.

Neljännellä luokalla muutimme Raumalle, jossa elämä sai uuden suunnan. Aloitin siellä kamppailuharrastuksena judon, joka jätti pysyvän jäljen elämääni. Laji opetti kurinalaisuutta ja sitkeyttä, ja vaikka kokeilin myöhemmin muitakin kamppailulajeja, kuten nyrkkeilyä ja brasilialaista jujutsua, judo on aina pysynyt minulle erityisenä.

Nuorena voitin judossa muutamia aluemestaruuksia ja palasin lajin pariin uudelleen vielä aikuisenakin. Koen, että se on vaikuttanut myös elämänfilosofiaani. Ilman lajin tuomaa ryhtiä olisin ehkä ajautunut pahoille teille. Turusta mukanani tuotu tapa ajautua jatkuvasti käsirysyyn muiden lasten kanssa uudessa koulussa loppui kamppailuharrastuksen alkamiseen, koska aloin suhtautua vastuullisemmin kamppailuosaamiseeni. Halusin varjella lajin ja seuran mainetta ja keskitin taistelutahtoni kilpailuissa menestymiseen.

Raumalla alkoivat kamppailun ohella myös taideharrastukset vetää minua puoleensa. Isoveljeni kumppani, joka oli taitava piirtäjä ja aktiivisesti mukana teatteritoiminnassa, veti minut mukanaan näyttämölle. Hänen kannustuksensa ansiosta aloin kehittää piirtotaitoani. Yläasteen kävinkin sitten kuvaamataitoluokalla ja koulun ja judoilun ohessa näyttelin Teatterisakki ry:ssä vuosina 1994–1998, osallistuen muun muassa musikaaliin "Kerran laidalla avaruuden". Teatteri antoi minulle tilaa ilmaista itseäni sekä esiintymisvarmuutta, jota kannan yhä mukanani. Koen, että tiivis teatteriyhteisö kehitti myös sosiaalisia taitojani melko paljon.

Yläasteen jälkeen kokeilin hetken opiskelua ammattikoulun autopuolella, mutta totesin sen jo ensimmäisen puolen vuoden jälkeen virheeksi (en omista vieläkään edes ajokorttia!) :D

Kulttuuriopintoja Punkaharjulla

Biisintekoa Punkaharjulla Italiasta tulleen asuntolakaverin kanssa.

Seuraavaksi suuntasin Punkaharjulle, Itä-Karjalan kansanopistoon opiskelemaan viestintää ja ilmaisutaitoa. Se oli vuoden mittainen linja, jossa sain syventyä journalistiikkaan ja luovaan ilmaisuun. Koulu sijaitsi aivan toisella puolella Suomea, joten se oli samalla myös itsenäistymisen hetki. Opintojen aikana opin käsittelemään kameraa, minkä lisäksi jo aiemminkin harrastuksena ollut runojen kirjoittaminen riistäytyi aivan käsistä. Kirjoitin vuoden aikana varmaan 100 runoa.

Erään Italiasta tulleen asuntolakaverin kanssa teimme tuolloin myös ensimmäiset biisit, joissa oli minun tekemät sanoitukset. Ne olivat sellaisia aika Oasis- ja Beatles-henkisiä renkutuksia, ehkä jopa puoliksi plagiaatteja, mutta monet tykkäsivät niistä ja etenkin ystävästäni, joka niitä soitti ja lauloi. Hän oli todella lahjakas ja viihdyttäjä luonnostaan.

Luovan kirjoittamisen opinnot toivat takaisin Turkuun

Seuraava etappi oli Turun Paasikivi-Opisto, jossa pääsin opiskelemaan luovaa kirjoittamista. Olin saanut Punkaharjulta pienen stipendin kirjoitusharrastuksen jatkamiseksi ja se kannusti kehittämään osaamista edelleen. Turussa käytiinkin läpi useita eri tekstilajeja ja tyylejä sekä estetiikkaan ja dramaturgiaan liittyviä oppeja.

Opin lisää journalistisesta kirjoittamisesta, mutta myös käsikirjoittamisesta, lyriikasta, pakinoista ja proosasta sen eri alalajeineen. Opintoihin sisältyi myös luovan kirjoittamisen perusopinnot Turun yliopistoon. Eräänlaisen lopputyön kirjoitin laululyriikasta. Siihen aikaan ei vielä ollut olemassa suomenkielisiä oppaita, joten jouduin opettelemaan laululyriikan rakenteet ja mitat itsenäisesti.

Noihin aikoihin aloin myös etsiä systemaattisesti musiikintekokumppaneita ja säveltäjiä, joille kirjoittaa sanoituksia. Viihdyin Turussa, joten päätin jäädä tänne pysyvästi.

Palkansaajavuodet ja kevytyrittäjyys (2002–2019)

Työurani alkoi vuonna 2002, kun astuin ensimmäiseen työpaikkaani. Haastattelussa esittelin piirustuksiani ja runojani, mikä näin jälkikäteen hieman huvittaa. Työnantajani kuitenkin vakuuttui siitä, että olin valmis oppimaan mitä vain, joten muutaman viikon kuluttua aloitin työt elektroniikkaladonnan parissa.

Ensimmäinen työpaikka antoi todella laaja-alaisen pohjan

Työnkuvassani tapahtui kuitenkin pian suuri muutos, kun yrityksen omistaja muisti haastattelussa mainitsemani piirustustaidon ja haki minut tuotannon puolelta toimistohommiin. Hänellä oli jonkinlainen visio aivan uudentyyppisestä liiketoiminnasta ja hän tarvitsi jonkun piirtämään ideoitaan auki. Tämä johti siihen, että minusta tuli yrityksen markkinointisisältövastaava, joka teki tuotekuvat joko piirtäen tai kameralla, kirjoitti myyntitekstit, taittoi esitteet ja välillä tuurasi tuotannon puolella.

Kädenjälkeäni oli myös mm. yrityksen logo ja parin ohjelmistokäyttöliittymän ulkoasu ja vaatimusmäärittely sekä useampi erityyppinen alumiinikotelorakenne. Käytin tuolloin ohjelmistoina mm. Corel Draw'ta ja AutoCadiä. Tuolloin myös keksin, että hakutuloksia pystyy muokkaamaan sijoittamalla tiettyjä sanoja sivustolle.

Noin 4–5 vuoden työuran jälkeen kuitenkin irtisanoin itseni, kun työnantaja vetosi palkkaneuvotteluissa virallisen koulutuksen puutteeseen. Koin tilanteen epäreiluksi, minkä lisäksi olin käsityksessä, ettei työni ollut tarpeeksi luovaa. Uskoin näin, koska minulla ei ollut mitään vertailukohtaa muihin työnantajiin.

Käväisin tässä välissä armeijan harmaissa, mutta tulin sieltä etuajassa takaisin rasitusmurtuman takia. Koska minulla ei ollut enää työpaikkaa, enkä ollut hakenut mihinkään kouluun, jouduin karenssiin.

Ensipuraisu yrittäjämäiseen toimintaan

Aloin tehdä kevytyrittäjänä hommia entisen työnantajani kilpailijalle. Vuosi oli 2008. Tuolloin kevytyrittäjiä palveleva Eezy Osk oli vasta aloittanut toimintansa ja laskutuspalveluiden kautta tehtävät työt olivat ikään kuin normaaleita määräaikaisia työsuhteita ilman yrittäjän vastuita. Tämä teki myös TE-toimiston kanssa asioinnista yksinkertaista.

Parin kiireellisen projektin osalta tein hommia myös entiselle työnantajalleni, mutta laskutin töistä sen verran suolaisesti, että vältyin tulevilta toimeksiannoilta. He yrittivät myös saada minut takaisin palvelukseensa merkittävästi entistä korkeammalla palkalla, mutta päätin periaatesyistä hylätä tarjouksen.

Pakkoraossa kokeilin hakea suoralla yhteydenotolla merkonomiopintoihin ja pääsin peruutuspaikalta sisään. Tein yhden harjoittelun Mainostoimisto Satumaahan ja suoritin joitakin opintoja, mutta menin sitten lopulta pikkupalkalla töihin erääseen pienempään turkulaiseen mainostoimistoon, jossa suoritin oppisopimuksella AV-viestinnän ammattitutkinnon, osaamisalana julkaisugrafiikka. Koin kuitenkin toimenkuvani liian suppeaksi ja halusin valmistuttuani monipuolisempia tehtäviä.

Kevytyrittäjyys oli muodostunut tavaksi pitää osaamista yllä niissä osa-alueissa, joissa en päässyt työpaikalla näyttämään kynsiäni. Laskutin Eezyn kautta erityisesti kaupallisia valokuvaus- ja kirjoitustöitä. Tuohon aikaan rakentelin myös paljon kotisivuja sekä tein toimeksiantoja mainospiirtäjänä.

Samuli 'Sako' Koivulahti (keskellä), Aki Hietala (vas.) ja Risto Joutjärvi (oik.) levynjulkistustilaisuudessa 2008.

Kirjoitin myös sanoituksia ja vuonna 2008 julkaistiin ensimmäinen ei-omakustanteinen tuotos Aki Hietalan esittämänä eräällä hyväntekeväisyysjulkaisulla. Sen tiimoilta tutustuin kunnolla myös Jari Uutelaan, joka on edelleen yksi tärkeimmistä ystävistäni ja yhteistyökumppaneistani.

Henkilökohtaisessa elämässä oli kuitenkin melkoista kuohuntaa, sillä ensimmäinen avioliittoni rakoili tuohon aikaan pahasti. Vaikka sain neuvoteltua päivätyöt osa-aikaisiksi, alkoi hiljalleen tuntua siltä, että poltan kynttilää molemmista päistä. Päivätyöt päättyivät lopulta omaan irtisanoutumiseeni. Hyppäsin hetkeksi myyntihommiin ja sieltä taas takaisin kesken jääneiden merkonomiopintojen pariin. Koulusta loikkasin kuitenkin töihin heti ensimmäiseen harjoittelupaikkaan, joten merkonomiopinnot jäivät jo toisen kerran kesken.

Takaisin monipuolisen toimenkuvan äärelle ja tutkinnot pakettiin

Uudessa duunissani pääsin pitkästä aikaa kehittämään liiketoimintaa aivan tosissani, sillä kyseessä oli pieni mutta erittäin kasvuhakuinen yritys. Pääsin rakentamaan neljästä eri aputoiminimestä koostuvan, usean eri liiketoimintayksikön kokonaisuuden, jossa suunnittelin jokaiselle oman brändin, logoa ja yritystarinaa myöten, ja huolehdin kaikkien näiden markkinoinnista yhdessä ja erikseen muutaman vuoden ajan.

Työn ohessa suoritin omaehtoisena opiskeluna aiemmin kesken jääneen merkonomin tutkinnon myynnistä ja asiakaspalvelusta sekä vielä oppisopimuksena Markkinointiviestinnän erikoisammattitutkinnon (osaamisalana markkinointiviestinnän strateginen suunnittelu ja toteutus). Päivätyö oli erittäin motivoivaa ja iltaisin kirjoitin lyriikoita useille eri säveltäjille.

Samuli 'Sako' Koivulahti Maukka Perusjätkän ja yhtyeen kanssa Tavastialla.

Vuoden 2010 aikana tutustuin Maukka Perusjätkään ja kuulin ensimmäistä kertaa oman sanoitukseni livenä Tavastialla 2011. Biisin nimi oli "Kohta vainaa". Vuonna 2011 julkaistiin Jari Uutelan Iina Kangasharjulle säveltämä sanoitukseni "Taivaanrannanmaalari", joka sittemmin esitettiin myös suorassa Plan Ilta Lapselle -konsertissa lokakuussa 2012.

Päivätyöt saivat kuitenkin yllättävän käänteen tuotannollisten ja taloudellisten syiden vuoksi. Taustalla oli eräs omistajamme tekemä virhearvio, joka asetti koko yrityksen toiminnan vaakalaudalle. Näistä potkuista ei siten jäänyt pahaa verta. Olin kuitenkin suorittanut opintoni työn ohessa sen verran kunniakkaasti, että minulla oli erinomaiset jatko-opiskelumahdollisuudet.

Kulttuurituottaja-opinnoista vauhtia managerointiin

Sako kulttuurituottaja-opiskelijana Turussa.

Ilmoittaiduin työttömäksi työnhakijaksi. Olin kuullut, että mikäli työnhakusuunnitelmaan kirjataan lisäkoulutustarve ja se perustellaan tarpeeksi hyvin, opintoja voidaan rahoittaa ansiosidonnaisella päivärahalla. Huolehdin, että tällainen kirjaus tehdään, ja esitin, että Kulttuurituottaja (AMK) on se paperi, joka parhaiten nivoisi kaiken hankkimani osaamisen yhteen. Haein ja pääsin Turun Humanistiseen ammattikorkeakouluun (HUMAK) Kulttuurituottajaopintoihin ja valmistuin sieltä 2,5 vuodessa.

Opintojen aikana aloin vakavammin pohtia yrittäjyyttä ja sitä, miten musiikkiala toimii. Olin huomannut, että biisien eteenpäintarjoamisessa suuri pullonkaula on laadukkaiden lauludemojen puute, joten askartelin vaatekaapista laulukoppi-äänitysstudion kerrostaloni olohuoneeseen. Pian useampi artisti halusi tehdä kanssani yhteistyötä. Aloin sovitella itselleni uudenlaista roolia artistien managerina ja markkinointikumppanina pelkän tekstintekijän sijasta. Tulin siihen tulokseen, että biisit menevät todennäköisemmin läpi, kun ne tehdään jo lähtökohtaisesti artistin kanssa tai tälle tilaustyönä.

HUMAK-opintojen aikana opinnollistin paljon musiikkiprojektejani, signasin ensimmäiset manageroitavani ja tein erittäin paljon laululyriikkaa. Opintojen lomassa tein edelleen toimeksiantoja kevytyrittäjänä, olin eräässä Sedu Koskisen ravintolassa promoottorina sekä aloitin Raha-automaattiyhdistyksessä työssä, jossa toimin incognito-pelinvalvojana varmistamassa pelinhoitajien rehellisyyttä.

Opintojen aikana tutustuin myös Turun kuntapolitiikassa vaikuttavaan Kokoomuslaiseen Muhis Aziziin, jolle keksin "Muhis on Mahis" -sloganin. Vaikka en ollut osana hänen vaalikampanjassaan, se herätti kipinän poliittiseen vaikuttamiseen. Kun sain opinnot pakettiin, päädyin pariksi vuodeksi digimarkkinointitoimistoon vastaamaan hakukoneoptimoinnista ja sisältömarkkinoinnista.

SAKON STUDION perustaminen ja ensimmäiset vuodet (2019–2024)

SAKON STUDION tarina alkaa vuodesta 2019, jolloin elämä heitti minut odottamattomaan tilanteeseen: kaksi työtäni päättyi lähes yhtä aikaa. Veikkauksen päätös siirtyä online-strategiaan lakkautti fyysiset rahapelipöydät, ja digimarkkinointitoimistosta lähtö tapahtui kylmästi ilman pehmusteita.

Yllättävät potkut osoittautuivat kuitenkin onnenpotkuiksi. Tilanne pakotti miettimään tulevaisuutta uudella tavalla. Veikkaus tarjoutui tukemaan liiketoimintani aloittamista 10 000 euron alkupääomalla. Enää ei tarvinnut miettiä: astuin täysillä yrittäjyyden maailmaan. Hyvä ystäväni hankki minulle pari ensimmäistä asiakastani jo ennen kuin irtisanomisaika oli päättynyt, ja näin SAKON STUDIO sai lentävän lähdön. Kun vuoden päästä tilillä oli edelleen koskemattomana tuo 10 000 euron alkupääoma, aloin harjoitella sijoittamista.

Pienestä kasvuun ja luova vapaus

Yrityksen alkutaipale oli intensiivinen ja palkitseva. Palvelutarjontani keskittyi alussa lähes yksinomaisesti markkinointisisältöjen kirjoittamiseen ja graafiseen suunnitteluun. Sana hakukoneoptimointiosaamisestani kiiri, ja SEO-auditointeja alettiin ostaa vauhdilla. Jo ensimmäiset asiakkaat toivat riittävästi tuloja, mikä loi taloudellisen perustan laajentaa toimintaa yhä enemmän musiikin pariin.

Evoluutio Music ja Hit Happens

Evoluutio Music -tiimi: Vini (vas.), Sako (kesk.) ja Heikki Vihersalo (oik.).

Evoluutio Music perustettiin vuonna 2019 yhteistyössä Heikki Vihersalon ja Ville "Vini" Nisusen kanssa. Muodostimme suomenkieliseen pop- ja hiphop-musiikkiin keskittyvän tuotantotiimin. Vini vastasi sävellyksestä ja alkutuotannosta, minä sanoituksista, PR-tiedotteista ja juridiikasta, ja Heikki miksauksesta, masteroinnista ja verkkosivuista.

Yksi merkittävintä näkyvyyttä (yli 1,2 miljoonaa striimiä) saanut projektimme Evoluutio Musicin alla oli Henrikin kappale Ei enempää (feat. Antti Railio) loppuvuodesta 2020. Lastensuojelunuorille suunnattu voimabiisi on konkreettinen osoitus siitä, miten musiikin keinoin annetaan ääni tärkeille asioille. Sen pohjalta toteutettiin myöhemmin myös Buusti ry:n rahoittama mielenterveyskuntoutujien Aurinko (feat. Fanny Falk) -hanke.

Hit Happens: Sako ja Paavo "BirdyHead" Virtanen.

Hit Happens perustettiin vuonna 2020 Paavo Virtasen (BirdyHead) kanssa. Hit Happens tarjoaa indie-artisteille levy-yhtiöpalveluita kuukausimaksullisella mallilla, jossa artistit pitävät 100 % master-oikeuksistaan. Hit Happensin suurimpia menestyksiä on rap-artisti VähäE:lle tehty Rekkamies (feat. Matti Esko) -versiointi Rahtarit ry:lle, joka lähentelee miljoonaa striimiä.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja politiikka

Koronan aikaiset virheet kulttuurityöläisten tukemisessa ja YEL-uudistuksen epäkohdat sytyttivät minussa halun vaikuttaa päättävissä pöydissä. Asetuin ehdolle kunta- ja aluevaaleissa Vihreiden listalta. Vaikka äänimäärä ei riittänyt valtuustoon, se poiki merkittäviä luottamuspaikkoja:

• Opetushallituksen Esittävien alojen työelämätoimikunnan varapuheenjohtaja
• Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n hallituksen jäsen
• Varsinais-Suomen käräjäoikeuden lautamies
• Varsinais-Suomen pelastuslautakunnan varajäsen

En tavoittele poliittista uraa yritystoimintani kustannuksella, vaan haluan tuoda päättäjille aitoa ymmärrystä yksinyrittäjien ja kulttuurityöläisten arjesta. Toimin myös Rami Käkösen kampanjapäällikkönä eduskuntavaaleissa 2023 ja keksin Sofia Virran viraaliksi nousseen "Tämä nainen tässä" -merchandise-idean toukokuussa 2023. Poliittisista linjauksistani voit lukea lisää politiikka-sivultani.

Strategiset tavoitteemme tulevaisuuteen

Visiomme ulottuu vuosikymmenten päähän. Tässä ovat minun ja SAKON STUDION strategiset askelmerkit:

Arvot

Kokemukseni ovat tiivistyneet kolmeksi ydinperiaatteeksi, jotka ohjaavat kaikkea toimintaani:

"Sako on yksi monista lempinimistäni. Se muodostuu etu- ja sukunimieni kahdesta ensimmäisestä kirjaimesta. Sakon studio oli simppeli tapa viitata työhuoneeseeni, ja se vakiintui käyttöön vähän kuin vahingossa. Miksi keksiä pyörää uudelleen?" (Sako)